Aikoinaan olin mukana projektissa, jota perehdytyksessä minulle kuvattiin pankin sydämensiirroksi. Toinen mieleenpainuva mielikuva projektiin liittyen oli vertailu Cadillaciin. En ole autoihin erityisen perehtynyt, mutta itselle Cadillac tuo mieleen jotain hienoa. Jotain, mihin ehdottomasti haluaisin päästä mukaan. Saatesanoina oli myös, että projekti tulee olemaan urani haastavin.
Kyseessä oli koko pankin peruspankkijärjestelmän vaihtaminen, jossa vanha peruspankkijärjestelmä korvataan uudella järjestelmällä. Vaihdon laajuus koski käytännössä kaikkia alajärjestelmiä, kuten anto- ja ottolainaus-, asiakas-, maksuliike-, vakuus- ja verkkopankkijärjestelmiä. Urani varrella olen päässyt useisiin haastaviin projekteihin mukaan ja omien kokemusteni mukaan järjestelmävaihdot ovat niitä haastavimpia asioita, joita pankki joutuu organisaationa tekemään.
Haastavuus ei johdu yksinomaan hankkeen teknisestä luonteesta, vaan järjestelmävaihdolla on suoria vaikutuksia kaikkeen muuhun pankin jokapäiväiseen arkeen liiketoiminta-alueesta riippumatta, niin prosesseissa kuin tavoissa toimia yhdessä. Näin ollen kyseessä on systeeminen ja tekninen liiketoimintaongelma, jossa teknologia, ihmiset, organisaatio ja liiketoiminta kietoutuvat vinhasti yhteen.
Koska järjestelmävaihdokset ovat käsitteenä hyvin laajoja ja monimutkaisia, rajaan tarkasteluni parhaiten tuntemaani osa-alueeseen, eli migraatioprojektiin. Migraatiolla tarkoitetaan organisaation tietojärjestelmien, datan tai sovellusten siirtämistä yhdestä ympäristöstä toiseen. Oman kokemukseni mukaan siihen usein liittyy datan ja sovellusten siirtoja, käyttäjien ja prosessien sopeuttamista uuteen ympäristöön sekä funktionaalista määrittelyä.
Tähän mennessä olen osallistunut jo neljään eri järjestelmähankkeeseen, joissa oma roolini on ollut tekninen. Vastuihini ovat kuuluneet tiedonsiirto, datamigraatio sekä niiden testaus vanhan ja uuden järjestelmän välillä. Seuraavaksi käyn läpi peruspankkijärjestelmän testaukseen liittyviä vaiheita ja kokemuksiani näissä projekteissa sekä pyrin jakamaan niistä saatuja oppeja.
Migraation rooli ja vaikutus järjestelmävaihtohankkeessa
Kokemukseni mukaan järjestelmävaihtohankkeissa migraatio nähdään usein projektin loppuvaiheen tehtävänä. Tyypillisesti ensin määritellään järjestelmiin ja liiketoimintaprosesseihin liittyvät toiminnalliset muutokset, minkä jälkeen suoritetaan integraatiotestaukset uudessa järjestelmässä testiaineistoilla. Lopuksi käynnistetään migraatioprojekti, jonka tavoitteena on ottaa käyttöön uusi järjestelmä.
Käytännössä eri vaiheiden välillä on kuitenkin runsaasti keskinäisriippuvuuksia, jotka tekevät etenemisestä paljon monimutkaisempaa kuin miltä se ensin vaikuttaa. Paperilla lineaariselta näyttävä suunnitelma muuttuu helposti epälineaariseksi, kun esimerkiksi migraation yhteydessä paljastuu toiminnallisia puutteita, jotka analyysin perusteella on ratkaistava jo järjestelmän toiminnallisuuksien puolella.
Migraatiolla on näin ollen järjestelmävaihtohankkeissa keskeinen rooli, sillä se toimii datan välityksellä konkreettisena linkkinä vanhan ja uuden järjestelmäympäristön välillä. Migraation onnistuminen vaikuttaa suoraan siihen, kuinka sujuvasti uusien järjestelmien käyttöönotto voidaan suorittaa ja kuinka liiketoiminta jatkuu järjestelmän käyttöönoton jälkeen. Siksi migraatioon liittyvät riskit ja löydökset voivat muuttaa koko hankkeen kulkua ja aikataulua merkittävästi.
Migraation testaaminen
Migraation testaaminen on oleellinen osa migraatioprojektia, ja omien kokemusten mukaan testausta voi tehdä ainakin seuraavilla eri tasoilla:
- Käyttöliittymätestaus
- Täsmäytys kirjanpitoon
- Yleinen migraation testaus
- Datan validointi
Käyttöliittymätestaus
Jokaisessa mukana olleessani projektissa on suoritettu käyttöliittymätestausta. Tämä vaihe on tehty usein projektien aikana manuaalisesti pankin asiantuntijoiden toimesta, koska se on intuitiivinen tapa perehtyä uuteen järjestelmään. Käyttöliittymiin tutustumalla migraatioprojekti oppii tehokkaasti käytössä olevista ja mahdollisesti muuttuvista liiketoimintaprosesseista sekä operatiivisista tietovirroista. Siksi onkin luonnollista tarkistaa, että tiedot uudessa käyttöliittymässä ovat oikein ja loogisessa paikassa.
Käyttöliittymätestauksessa on kuitenkin rajoitteensa, ja sen haasteena on yleensä sen suppeus. Käytännössä ei ole mahdollista käydä koko datajoukkoa läpi, ja testaukseen valikoituu yleensä joitain helppoja tapauksia sekä muutamia hankalimpia tapauksia. Nämä testitapaukset ovat toki yleistettävissä, ja siinä mielessä testauksen kattavuus on laajempi kuin yksittäisten testien lukumäärä. Tällä tavalla on myös helppo nopeasti todeta jonkun asian toimivuus, mahdolliset epäkohdat tai loogiset ongelmat.
Tämän ei kuitenkaan tulisi olla ainoa tapa verrata tietojen oikeellisuutta. Päästäänkin testauksessa seuraavalle tasolle.
Täsmäytys kirjanpitoon
Alalla työskentelevät ovat varmaan kuulleet seuraavat säännöt:
- Kirjanpito on aina oikein.
- Jos kirjanpito näyttäisi olevan väärässä, palaa ehtoon 1.
On siis luonnollista, että projektissa aina tarkistetaan miltä tulos näyttää kirjanpidon kannalta. Oikein huomioituna kirjanpidon näkökulmasta voidaan migraatiossa havaita ja tunnistaa jopa käsite- ja määritelmäeroja laskennallisille kentille, kuten kertyneelle korolle. Kirjanpito, vaikkakin on erittäin tärkeä osa yrityksien ja tässä tapauksessa pankin raportointia, on laajemmin katsottuna kohtalaisen suppea raportointi. Se ei esimerkiksi ota kantaan sopimusten välisiin liitoksiin tai omistussuhteisiin. Lisäksi kirjanpitoon tarvittava data on kohtalaisen suppeaa. Täten voidaan sanoa, että kirjanpidon täsmäävyyttä on helppo käyttää yhtenä migraatioprojektin hyväksymiskriteerinä, mutta se ei vielä yksinomaan riitä.
Yleinen migraation testaus
Tällä tarkoitan raportointia, jonka migraatiosta vastaava osapuoli yleensä laatii, joka kokemukseni mukaan on yleensä uuden peruspankkijärjestelmän toimittaja. Yleensä toimittajan laatima testaus on luonteeltaan tekninen, eikä siinä syvennytä liiketoiminnallisiin kysymyksiin, koska toimittajalla ei ole aikaa perehtyä syvällisesti nykyisen järjestelmän erikoisuuksiin. Siksi tässä testauksessa usein keskitytään lähde- ja kohdejärjestelmän rivimääriin. Näin voidaan varmistaa esimerkiksi, että oikea määrä sopimuksia tai asiakkaita on saatu siirrettyä. Testauksessa harvemmin otetaan kantaa yksittäisten kenttien sisältöön. Tässä yhteydessä ei myöskään useinkaan tarkisteta, ovatko eri osa-alueiden linkitykset oikein. Tästä syystä yleinen migraation testaus on vasta lähtökohta tarkemmille validoinneille, joita tarvitaan esimerkiksi datan validointiin ja liiketoimintaprosessien toimivuuden varmistamiseen.
Kohti laajempaa datan validointia
Tähän mennessä olen käynyt läpi yleisemmät tavat testata dataa migraatioissa. Edellä kuvatut tavat ovat ehdoton minimimäärä testausta missä tahansa järjestelmämuutoksessa. Testaukset ovat myös sen verran yleisiä, että niistä löytyy paljon materiaalia useista eri lähteistä. Datan validointi on oman kokemukseni mukaan alalla vähemmän käytetty menetelmä, eikä se ole mitenkään automaattinen toimintamalli pankkien järjestelmävaihdoksissa. Aihe on sen verran monimutkainen, että sen kuvaaminen haluamallani tavalla laajentaisi artikkelia liikaa. Julkaisen tästä aiheesta myöhemmin erillisen artikkelin, jossa kuvaan tavan ideologiaa hieman tarkemmalla tasolla.
Q&A yhteenveto
Mikä on peruspankkijärjestelmän migraatio?
Migraatiolla tarkoitetaan organisaation tietojärjestelmien, datan tai sovellusten siirtämistä yhdestä ympäristöstä toiseen. Siihen liittyy usein myös käyttäjien ja prosessien sopeuttamista uuteen ympäristöön sekä funktionaalista määrittelyä.
Mikä tekee peruspankkijärjestelmävaihdoksesta haastavan?
Peruspankkijärjestelmän vaihtaminen vaikuttaa suoraan pankin jokapäiväiseen toimintaan yli liiketoiminta-alueiden. Muutos ei ole vain tekninen, vaan myös prosesseihin, yhteistyöhön ja toimintatapoihin ulottuva kokonaisuus. Kyseessä on systeeminen ja tekninen muutos, jossa teknologia, ihmiset, organisaatio ja liiketoiminta kietoutuvat tiiviisti yhteen.
Mikä rooli migraatiolla on järjestelmävaihtohankkeessa?
Migraatio muodostaa datan välityksellä konkreettisen linkin vanhan ja uuden järjestelmän välille. Sen onnistuminen määrittää, kuinka sujuvasti uusi järjestelmä voidaan ottaa käyttöön ja kuinka liiketoiminta jatkuu käyttöönoton jälkeen.
Miten migraatiota testataan?
Migraatiota voi testata eri tavoilla, joista tyypillisimpiä ovat käyttöliittymätestaus, täsmäys kirjanpitoon, yleinen migraation testaus ja datan validointi.
