ALM Partnersin Ajankohtaispäivä järjestettiin jälleen viime vuoden tapaan hotelli Clarionissa Helsingin Jätkäsaaressa. Tällä kertaa vieraita saapui ennätysmäärä – paikalle tiensä löysi yli 200 rahoitusalan ammattilaista.
Tarjolla oli tuttuun tapaan tiukkaa asiaa pankkitoiminnan ajankohtaisista asioista, sääntelystä ja toki tasehallinnasta. Aamupäivä mentiin sääntelyn merkeissä, jonka nykytilannetta ja uusia tuulia paikalla olivat valottamassa EKP:n yhteisen valvontamekanismin valvontaelimen kotimainen edustaja Pentti Hakkarainen ja hänen jälkeensä Finanssivalvonnan pääjohtaja Anneli Tuominen. Hakkaraisen pohti esityksessään kahliiko sääntely jo liiaksi pankkien toimintaa, vai onko kyseessä pelkkä myytti. Aluksi käytiin hieman läpi sääntelyn vaikutuksia, ja pankkisektorin todettiinkin olevan nyt selvästi paremmassa kunnossa erinäisillä mittareilla mitattuna. Vakavaraisuus ja likviditeetti ovat parantuneet, velkavipu pienentynyt ja varainhankinta monipuolistunut. Hakkarainen toki myönsi, että implisiittinen tuki (too big to fail) pankeille on vähentynyt, joka on osaltaan nostanut pankkien riskejä ja kustannuksia. Toisaalta tämä on ollut tarkoituskin. Yhteenvetona Hakkarainen oli kuitenkin sitä mieltä, että sääntely ei kahli, vaan jopa päinvastoin. Yhteinen valvonta mahdollistaa pankille toiminnan useammassa maassa valvojan kriteerit läpäistessään.
Anneli Tuominen toi puheessaan esiin pankkien sisäiset mallit ja niihin Basel III uudistusten myötä tulevat olevat lattiatasot, jotka tulevat vaikuttamaan etenkin pohjoismaisiin pankkeihin. Hän myös kertoi tuntevansa myötätuntoa pienempiä pankkeja kohtaan, joille sääntelyn aiheuttama taakka on eittämättä ollut suuri. Kuitenkin Tuomisen mukaan valmisteilla olevien CRR 2 regulaation ja CRD 5 direktiivin osalta esimerkiksi raportointifrekvenssiin ja raportoitaviin tietoihin saattaisi olla tulossa pienemmille toimijoille helpotusta. Toki mitään varmuutta lopputulemasta hän ei toki voinut luvata. Valmistelut lienevät valmiita vuoden loppuun mennessä.
Lopuksi Tuominen lausui vielä muutaman sanan paljon otsikoissakin pyörineestä asiasta – rahanpesusta. Tässä Tuomisen mielestä ydinongelmana oli yhteisen ja vahvan viranomaisen puute EU-alueella. Ja toki rahanpesu kytkeytyy rikolliseen toimintaan, joka entisestään vaikeuttaa valvontaa ja tekee siitä jopa vaarallista.
Lounaan jälkeen lavalle asteli Nordean Suomen maajohtaja Ari Kaperi. Hän pohti ajankohtaista asiaa – mitä Nordean muutto Suomeen tarkoittaa ja onko kyseessä uhka vai mahdollisuus? Esityksessä kuitenkin todettiin Nordean olevan hyvässä kunnossa. Pankin vakavaraisuus on kasvanut ja liiketoiminta on hyvin hajautettua Pohjoismaiden kesken ja myös liiketoiminta-alueittain. Lisäksi pankissa on kova uudistustyö käynnissä ja esimerkiksi tietojärjestelmäkehitykseen investoidaan paljon. Kaperi näkikin Nordean muuton ennen muuta mahdollisuutena Suomelle.
Seuraavaksi pidettiin jo Ajankohtaispäivän perinteeksi muodostunut paneelikeskustelu, josta saimmekin tällä kertaa hyvin positiivista palautetta. Keskustelussa oli jälleen edustusta suurista ja pienistä pankeista (Aktia & Nordea) fintech-toimijoista (Mash-group) kuin tietysti finanssivalvonnaltakin. Erittäin mielenkiintoisessa keskustelussa pohdittiin pankkialan tulevaisuutta ja haasteita, sekä ylipäätään kysymystä onko pankkeja enää nykyisessä muodossaan tulevaisuudessa? Ulkoistetaanko lopulta kaikki? Uhkaavatko teknojätit ja pienemmät ketterät alalle tulijat pankkien asemaa?
Keskustelussa nähtiin monenlaisia näkökulmia. Esimerkiksi Mash-groupin edustaja epäili pankkien kykyä kilpailla valtavan asiakasrajapinnan omaavien teknojättien kanssa. Muut olivat luottavaisempia perinteisen pankkitoiminnan suhteen, mutta näkivät myös, että joitakin liiketoimintoja saattaa tulevaisuudessa olla järkevä ulkoistaa ja pyrkiä yhteistyöhön uusien yhtiöiden kanssa. Isona haasteena ja toisaalta myös mahdollisuutena nähtiin myös kehityksessä mukana pysyminen. Esimerkiksi tietojärjestelmien on oltava ajan tasalla, jotta asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin pystytään vastaamaan. Keskustelun loppuun Finanssivalvonnan edustaja muistutti vielä perusasioista. Jos ottaa talletuksia vastaan, edellytetään luottolaitostoimilupaa – emmeköhän tule siis näkemään pankkeja vastaisuudessakin.
Päivän päätti energisellä esiintymisellään professori Moorad Choudhry Kentin yliopistosta, joka on tunnettu paitsi pitkästä urastaan, mutta myös kirjastaan the Principles of Banking. Hän puhui strategisesta taseen hallinnasta. Choudhryn mukaan pankin pitäisi toiminnassaan ottaa taseen molempien puolien hallinta keskeiseksi osa-alueeksi liiketoiminnassaan. Jos pankin taseen laina ja talletuspuoli saadaan paremmin keskustelemaan keskenään, voidaan niin omistajien, valvojan ja asiakkaankin tarpeet tyydyttää tehokkaammin. Hän korosti luonnollisten suojien löytämistä, jos mahdollista, esimerkiksi johdannaisten sijaan. Tämä on usein tehokkaampaa ja halvempaa, joskin ei välttämättä aina mahdollista. Esitys oli erittäin mielenkiintoinen ja mukaan mahtui monta mieleenpainuvaa kertomusta tilanteista, joihin Choudhry on pitkän kansainvälisen pankkiuransa aikana törmännyt.
Lauteilla nähtiin päivän mittaan toki myös ALM Partnersin väriä. Toimitusjohtaja Aaro Mäkelä valotti aamupäivällä finanssialan potentiaalisia kehityshankkeita. Lounaan jälkeen Mika Mattila kertoi viranomaisraportoinnista ja sen tehokkaasta toteutuksesta – mihin viranomaisraportoinnin resurssit todella kannattaa kohdentaa? Mikan jälkeen Risto Tammela ALM Partnersilta paljasti yleisölle mikä on termien Data Engineering ja ETL ero ja kertoi miten tietokantaratkaisua kannattaa nykypäivänä kehittää ja ylläpitää, ja miten ALM Partners voi tässä auttaa.
Lisäksi Timo Koski kertoi mitä uutta kuuluu tekoälyrintamalla ja kuinka tätä uutta teknologiaa tulisi lähestyä. Timon jälkeen lavalle kapusi jo aiemmassa paneelikeskustelussakin kunnostautunut ALM Partnersin Jukka Sarkanen, joka kertoi korkokatteen suojaamisesta. Miten säännönmukaisella suojausohjelmalla korkokatetta voi olla mahdollista parantaa ja tuloksen heiluntaa pienentää.
ALM Partners kiittää lämpimästi kaikkia osallistuja. Toivottavasti näemme mahdollisimmat monet jälleen vuoden päästä samoissa merkeissä.
Jaa somessa:
