Euroopan pankkiviranomainen (EBA) julkaisi 20.10.2022 lopullisen version ohjeista ja standardeista kaupankäyntitoimintaan kuulumattomista toimista syntyvän korkoriskin (IRRBB) ja luottomarginaaliriskin (CSRBB) hallintaan. Julkaisu sisältää IRRBB- ja CSRBB-ohjeiden lisäksi tekniset sääntelystandardit IRRBB-vakiomenetelmälle (standardised approach, SA) sekä IRRBB:n valvonnan poikkeavien arvojen testeihin (supervisory outlier tests, SOT). Ohjeet ja standardit tulevat korvaamaan voimassa olevat vuonna 2018 julkaistut “Ohjeet muun kuin kaupankäyntitoiminnan aiheuttaman korkoriskin hallinnasta” (EBA/GL/2018/02).
IRRBB:tä koskevat ohjeet astuvat voimaan 30.6.2023 ja CSRBB-ohjetta sovelletaan 31.12.2023 alkaen. Tekniset sääntelystandardit IRRBB-vakiomenetelmälle sekä poikkeavien arvojen testeille astuvat voimaan 20 päivää Euroopan Unionin julkistuksen jälkeen. EBA ilmoittaa seuraavansa tiiviisti uusien ohjeiden ja standardien täytäntöönpanoa sekä nousevan korkotason vaikutusta korkoriskin hallintaan.
IRRBB:tä ja CSRBB:tä koskevat ohjeet
IRRBB:n hallintaa koskevat ohjeet pysyivät valtaosin ennallaan suhteessa voimassa olevaan ohjeeseen (EBA/GL/2018/02). Joitain uusiakin säännöksiä esiteltiin liittyen esimerkiksi muiden kuin rahoitusvastapuolien eräpäivättömien talletusten käyttäytymisoletuksiin, jotka tulee nyt huomioida laajemmin nykyarvoriskin poikkeavien arvojen testauksen lisäksi myös IRRBB:n sisäisessä hallinnassa. Uusien säännösten mukaan muiden kuin rahoitusvastapuolien eräpäivättömien vähittäis- ja tukkutalletusten oletettu uudelleenhinnoittelupäivä on rajoitettava enintään viiden vuoden painotettuun keskimääräiseen uudelleenhinnoittelupäivään. Myös rahoitusvastapuolten erääntymättömiin operatiivisiin talletuksiin sovelletaan tätä käyttäytymisoletusta. Kyseistä viiden vuoden ylärajaa on tarkoitus soveltaa painotettuna keskimääräisenä maturiteettina eräpäivättömien talletusten kokonaismäärälle.
IRRBB:n hallintaa koskevat ohjeet sisältävät myös kriteeristön tunnistamaan riittämättömät IRRBB:n sisäiset menetelmät (internal measurement system, IMS). Mikäli IRRBB:n hallinnan sisäinen menetelmä todetaan riittämättömäksi, valvoja voi edellyttää vakiomenetelmän (standardised approach, SA) käyttöä. IRRBB:n sisäinen menetelmä on riittämätön ainakin seuraavissa tapauksissa:
- Mikäli sisäinen menetelmä ei kata kaikkia olennaisia korkoriskin komponentteja (gap-riski, korkoperusteriski ja optioriski) tai se ei kuvaa kaikkia olennaisia riskien ulottuvuuksia merkittävien varojen, velkojen ja taseen ulkopuolisten instrumenttien osalta.
- Mikäli sisäistä menetelmää ei ole määritetty, toteumatestattu ja tarkistettu kaikkien asiaankuuluvien parametrien osalta riittävän usein ja tuettu asianmukaisella hallinnolla ja dokumentaatiolla.
Verrattuna voimassa oleviin säännöksiin, luottomarginaaliriskin (CSRBB) osalta esitellään huomattavasti yksityiskohtaisemmat ohjeet sen määrittämiseen, mittaamiseen ja hallintaan omana riskilajinaan. Vaatimukset ovat pitkälti samankaltaisia kuin IRRBB:n hallinnan ohjeet. CSRBB on määritelty riskiksi, joka syntyy luottoriskispreadien muutoksesta aiheuttaen vaihtelua taseen nykyarvoon tai korkokatteeseen. CSRBB muodostuu kahdesta komponentista: luottoriskipreemiosta sekä likviditeettipreemiosta. Riski ei sisällä luottokelpoisuudessa tapahtuvien muutosten vaikutusta, mikäli esimerkiksi tietyn vastapuolen tai instrumentin luottoluokitus muuttuu.
EBA:n ohjeessa ei määritellä tarkkoja suuntaviivoja CSRBB:n mittaamiselle. Valvottavien tulee kuitenkin tunnistaa kaikki taseen varoihin ja velkoihin tai taseen ulkopuolisiin eriin sisältyvät instrumentit, jotka ovat alttiita luottomarginaaliriskin vaihtelulle vaikuttaen pankin korkokatteeseen tai taseen nykyarvoon. Minimivaatimuksena on joka tapauksessa sisällyttää luottomarginaaliriskin tarkasteluun kaikki käypään arvoon kirjattavat varat. Valvottavien tulee kehittää luottomarginaaliriskin arviointiin ja mittaamiseen omat oletukset sekä sisäiset laskentamenetelmät, joiden tulee olla riittäviä ja asianmukaisia suhteessa liiketoiminnan monimutkaisuuteen ja kattaa kaikki CSRBB:n komponentit sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Pankkien CSRBB:n sisäisen riskiraportoinnin tulee tuottaa vähintään kvartaaleittain tarkkaa ja kattavaa informaatiota pankin alttiudesta luottomarginaaliriskille.
IRRBB:n valvonnan poikkeavien arvojen testit (SOT)
Valvonnan poikkeavien arvojen testejä (supervisory outlier tests, SOT) koskevassa teknisessä standardissa määritellään korkoriskilaskennassa käytettävät shokkiskenaariot ja oletukset sekä milloin korkojen muutoksesta aiheutuva pankin pääomaan suhteutettu korkokatteen tai taseen nykyarvon lasku johtaa valvontatoimenpiteisiin. Valvonnan poikkeavien arvojen testien tarkoituksena on siis arvioida korkoshokkiskenaarioiden vaikutusta pankin korkokatteen (ΔNII) ja taseen nykyarvon (ΔEVE) muutoksiin. Valvottavien on raportoitava IRRBB:tä koskevat SOT:n tulokset joko vuosittain tai puolivuosittain (EBA/ITS/2021/07).
Mikäli pankin korkokatteen korkoriski tai nykyarvoriski ylittävät EBA:n määrittämän limiitin, valvoja voi asettaa pankille seuraavia toimenpiteitä:
- Ylimääräiset vaatimukset koskien pankin omia varoja
- Rajoitukset liiallisia riskejä sisältäville toiminnoille
- Määrätyt oletukset pankin IRRBB-laskennan mallinnukseen ja parametreihin
Korkokatteen korkoriskin mittaamisessa huomioidaan korkokate, joka on määritetty korkotulon ja korkokulun erotuksena. Vuoden 2021 lopussa julkaistussa luonnoksessa esitettiin myös vaihtoehtoinen määritelmä korkokatteelle, jossa huomioidaan korkotulon ja korkokulun erotuksen lisäksi käyvän arvon muutokset. Ainoastaan korkotulot ja -kulut huomioiva vaihtoehto todettiin lopulta vähemmän monimutkaiseksi ja enemmän yhdenmukaiseksi eri kirjanpitokäytäntöjen välillä. Korkokatteen korkoriskin tarkastelun aikahorisontiksi päädyttiin valitsemaan yksi vuosi, minkä todettiin olevan luotettavampi ja vertailukelpoisempi pankkien välillä verrattuna kolmen vuoden aikahorisonttiin. Korkokatteen korkoriskin mittaamisessa oletuksena on, että tase pysyy vakaana, jolloin taseen koko ja rakenne säilyy samana raportointiajankohtaan nähden. Erääntyvät positiot korvataan tällöin uusilla positioilla, joiden volyymi, maturiteetti ja muut ominaisuudet ovat vertailukelpoisia olemassa olevien positioiden kanssa.
Korkokatteen korkoriskiä mitataan pääomaan suhteutetulla menetelmällä, joka mittaa skenaarion aiheuttaman korkokatteen laskun suhteessa pankin Tier 1 -varoihin:
Valvojan asettaman +/- 200 bps korkoshokkiskenaarion aiheuttama pankin Tier 1 -varoihin suhteutettu korkokatteen korkoriskin limiitti on ensimmäisenä ennustevuonna -2,5 %. Tämä tarkoittaa, että yli 2,5 %:n lasku korkokatteessa suhteessa Tier 1 -varoihin aiheuttaa poikkeavia arvoja:
Nykyarvolaskennassa sovellettava korkoshokin jälkeinen nouseva korkolattia alkaa -150 bps tasolta ja nousee 3 bps:llä vuodessa saavuttaen nollatason 50 vuodessa. Korkolattia alkaa nyt selvästi alemmalta tasolta ja nousee hitaammin verrattuna voimassa olevan ohjeen (EBA/GL/2018/02) määriteltyyn korkolattiaan. Nykyarvolaskennassa käytettävät korot pääsevät siten laskemaan negatiivisissa korkoshokkiskenaarioissa aiempaa alemmalle tasolle, mikä potentiaalisesti kasvattaa taseen nykyarvon muutosta. Markkinakorot ovat tosin nousseet kuluvana vuonna selvästi korkeammalle suhteessa korkolattian tasoihin, joten matalampi korkolattia ei tämän hetken korkotasolla aiheuta huomionarvoista vaikutusta taseen nykyarvoon. Mikäli korot alittavat korkoshokkia edeltävässä lähtötilanteessa korkolattian, sovelletaan korkoshokissa lähtötilanteen korkotasoa.
Valvojan asettamien korkoshokkiskenaarioiden aiheuttama taseen nykyarvon muutoksen limiitti on -15 % Tier 1 -pääomasta. Nämä limiitit koskevat kuutta valvojan määrittämää shokkiskenaariota, jotka ovat +/- 200 bps paralleeli sokki, lyhyiden korkojen sokki ylös, lyhyiden korkojen sokki alas, jyrkentyvä sokki (lyhyet korot alas ja pitkät korot ylös) ja tasaantuva sokki (lyhyet korot ylös ja pitkät korot alas). Tämä tarkoittaa, että yli 15 %:n lasku taseen nykyarvossa suhteessa Tier 1 -varoihin aiheuttaa poikkeavia arvoja:
Yhteenveto muuoksista valvonnan poikkeavien arvojen testeihin (SOT)
EBA on päättänyt laajentaa poikkeavien arvojen testit (SOT) nykyarvoriskin lisäksi myös korkokatteen korkoriskiin. Muutokset korkokatteen korkoriskin määrittämisessä:
- Korkokate määritetään korkotulon ja korkokulun erotuksena
- Korkokatteen korkoriskiä arvioidaan yhden vuoden ennustejaksolla
- Korkokatteen korkoriskin laskennassa tase on vakio
- Valvojan limiittinä ΔNII / Tier 1 -varat < -2,5 %
Muutokset nykyarvoriskin määrittämisessä:
- Korkolattian alin taso alkaa -150 bps:stä ja nousee 3 bps:llä vuodessa
- Valvojan limiittinä ΔEVE / Tier 1 -varat < -15 %
IRRBB:n standardoitu lähestymistapa
EBA julkaisi IRRBB-vakiomenetelmää (SA) ja yksinkertaistettua vakiomenetelmää (S-SA) koskevan teknisen sääntelystandardin. Vakiomenetelmä ja yksinkertaistettu vakiomenetelmä on kehitetty vaihtoehtoiseksi menetelmäksi IRRBB:n sisäiselle menetelmälle (IMS) arvioimaan riskejä, jotka johtuvat mahdollisista korkotason muutoksista aiheuttaen vaihtelua pankin taseen nykyarvoon ja korkokatteeseen. Vakiomenetelmän tarkoituksena on luoda tarkka kuvaus korkoriskeistä standardoiduilla oletuksilla, jotka ovat riittävän konservatiivisia. Yksinkertaistettu vakiomenetelmä (S-SA) sen sijaan on kehitetty käytettäväksi pienissä ja yksinkertaisissa luottolaitoksissa, ja se sisältää useita yksinkertaistuksia verrattuna SA:han. Mikäli pankin sisäinen IRRBB-laskennan menetelmä ei ole riittävä, valvoja voi määrätä pankin käyttämään vakiomenetelmää tai yksinkertaistettua vakiomenetelmää. IRRBB:tä ja CSRBB:tä koskeva ohje sisältää kriteerit riittämättömille IRRBB:n sisäisille menetelmille (ks. kohta ”IRRBB:tä ja CSRBB:tä koskevat ohjeet”). Tässä vaiheessa on kuitenkin vielä epäselvää missä määrin valvoja todellisuudessa vaatii pankeilta vakiomenetelmän käyttöä.
Vakiomenetelmässä pankin taseen oletetaan pysyvän vakiona, marginaalit on johdettu historiallisista arvoista ja oletukset ovat standardoituja. Korkokatteen laskennassa tietyllä ennustehorisontilla on kolme pääkomponenttia: kiinteiden korkomaksujen yhdistäminen, riskittömän tuoton ennuste ja asiakasmarginaalin ennuste kassavirtojen uudelleenhinnoitteluun. Korkokatteen korkoriskin ja nykyarvoriskin arvioinnissa on myös huomioitava laskentalisäosa automaattisille optioille. Lisäksi korkokatteen korkoriskin laskentaan on sisällytettävä laskentalisäosa korkoperusteriskille (basis risk). Tekninen sääntelystandardi sisältää myös mukautetut kynnysarvot asiakaskäyttäytymisoletusten mallintamiseen käytettäväksi yhdessä standardoitujen rajoitusten ja oletusten kanssa. Nämä asiakaskäyttäytymisestä riippuvat kassavirrat liittyvät erääntymättömiin talletuksiin, ennakkomaksuriskillisiin lainoihin ja määräaikaistalletuksiin, joihin liittyy ennenaikaisen lunastuksen riski.
Lähteet
EBA publishes final standards and guidelines on interest rate risk
Regulatory Technical Standards on IRRBB standardised approach –
Jaa somessa:
